Särkitunturi taitaa olla yksi Muonion puolen tuntureista suosituimmista, mikä nyt ei suoranaisesti ole mikään ihme. Helppokulkuisen tunturin laella on sanoinkuvaamattoman kaunista – loputtomat tunturiketjut ja kirkkaansiniset tunturijärvet muodostavat yhdessä maiseman, josta on vaikea pistää paremmaksi. Mutta Särkitunturi pistää paremmaksi ja tarjoilee omalla laellaan käppyräkatajien ja jylhän rakan lisäksi taivaan sävyjä heijastelevia lampia. Siksi Särkitunturi on ehkä yksi Suomen kauneimmista paikoista.

Vaikka olen käynyt Särkitunturilla aiemminkin, jokaisella kerralla riittää ihmeteltävää. Vuodesta 2020, jolloin kirjoitin Särkitunturista blogitekstin, yksi selkeä muutos on tapahtunut: Särkitunturin parkkipaikka-alue on valtava. Vastikään päätökseen saatu parkkialueen laajennus on huomattava.

Nippa nappa alle 500 metriä korkea tunturi ei ollut vielä aivan ehtinyt pukea ylleen ruskan juhlavaatteita elokuussa, mutta kesän raikas vehreys oli alkanut jo kuitenkin taittua vähän murretumpaan väriskaalaan. Vaikka aivan ydinsesonkiaika ei ollut kyseessä, tunturissa riitti patikoijia. Se on oikeastaan Särkitunturin ainut miinuspuoli – tunturissa ei ole koskaan yksin, sillä suositulla reitillä riittää ihmisiä, jotka useimmiten parveilevat reitillä ensimmäisenä vastaan tulevan lammen kohdalla. Meidänkin mukanamme oli yksi turisti, joka hakeutui heti polskimaan lampeen.

Jerisjärvi ja Särkijärvi hehkuivat sinisinä kanervapuskien ja kivikkojen taustalla, ja samaa safirin sineä saattoi havaita myös tunturilammissa.

Reissumme aikana oli ollut vuorotellen aurinkoisia, lämpimiä päiviä ja harmaavoittoisia sadepäiviä. Tihkutuksen uhkaa ei kuitenkaan Särkitunturin reissullamme ollut, vaan upeiden pilvimuodostelmien takana aurinko jaksoi vielä sädehtiä. Oli sen verran lämmintä, että pitkähihainen paita sai siirtyä reppuun.

Edellisellä kerralla, kun kävin Särkitunturilla, ajatus spanielin kanssa patikoimisesta oli vasta varovainen toive. Nyt mukana olikin juuri kaksi vuotta täyttänyt neitispanieli, joka selkeästi nautti elämästään. Jos on riittävästi kanervapuskia, joissa on kiva möyriä, ja sopivasti lintuja ja porojen papanoita haisteltaviksi, spanielin universumissa kaikki on hyvin. Kotiin isoäidin lihapadan liepeille saapuikin hyvin tyytyväinen tunturispanieli.

Särkitunturi on aina yhtä upea paikka. Merimies, joka ei ollut aiemmin käynyt Särkitunturilla, oli vakuuttunut. Ennustan, että näissä maisemissa retkiporukkamme tulee vierailemaan jatkossakin.