JOKIVARRESTA

Perhearki | luonto | retkeily | lifestyle

Avainsanat ja kategoriat

Italia Joulu Kaarina kaupunkiloma Kellostapuli kotimaan matkailu Lapin luonto Lappi Lapsen kanssa matkustaminen lapsiperhearki luontopolku luontopolku Kaarinassa luontopolku Turussa mitä tehdä Turussa mitä vauva tarvitsee museot Turussa Nötö perhearki Pietari Pietarsaari Portugali retkeily retkeily lapsen kanssa Ruissalo saaristo saaristomatkailu saaristomeri Suomen historia taapero taaperon kanssa matkustaminen tunturi tunturit tunturivaellus Turku Turku-vinkit Turun nähtävyydet Turun saaristo ulkosaaristo Varsinais-Suomi vastasyntynyt vauva vauva-arki Walesinspringerspanieli Ylläs Äkäslompolo

Tervetuloa blogiini!

Blogia kirjoittaa 38-vuotias, Turussa asuva kolarilainen. Mukana blogissa näkyvät merimies ja 5-vuotias walesinspringerspanieli sekä vuonna 2024 syntynyt tyttö. Blogini aiheita ovat perhearki, retkeily luonnossa, kotimaan matkailu ja lifestyle. Haaveilen omakotitalosta meren rannalla, hitaista aamuista ja juuri nyt kahvista.

Ota yhteyttä!

Jokivarresta Facebookissa

Ota yhteyttä sähköpostitse jokivarresta(a)gmail.com

Instagram: @jokivarresta

Kylläpäs kevät etenee vauhilla tänä vuonna! Vasta hetki sitten auringonvalo oli vielä kaukainen ajatus, mutta nyt luonto jo puskee kevättä ihan kunnolla esiin. Parikymmentä vuotta olen vissiin asunu jo kotikyläni rajojen ulkopuolella - ensin Oulussa ja sittemmin Turussa. Ei minusta silti varsinaissuomalaista taia tekemälläkään tulla, vaan olen sielultani ja sydämeltäni varmaan hamaan tappiin asti kolarilainen porojuntti. Ja niin ylpeä siitä! Tyär voipi lähteä Kolarista, mutta Kolari (eikä hoon ylikäyttö) ei lähe mihinkhään minusta. Minusta sisätiloissa arki tuntuu kovin ahtaalta. Etenkin nyt sairastelukierteessä seinät tuntuu puskevan vaan lähemmäs ja tekemisen vaihtoehdot kapenevat nopeasti. Vilkkaan pienen ihmisen ja koiran kanssa päivät ovat perässä kulkemista, kieltämistä, tarkkailua ja varmistelua. ”Ei saa koskea, tulee pipi” ja ”älä kiipeä, piirretään” kuuluvat meillä päivän aikana noin 87446 kertaa. Rakas lapseni on tainnu ajautua äitinsä peesissä mettäilyn ystäväksi! Kun merimies seilaa merillä koko pääsiäisen, mitä tekee muu perhe? Toipuu univajeesta ja flunssasta ulkona, tietenki! Maaliskuu meni kirjaimellisesti silmänräpäyksessä. Sairastupa ja taaperon uhmaikäkiukkuilu ja tavallistakin vähäunisemmat yöt pitivät huolen siitä, ettei hirveästi tarvinnut miettiä, miten vapaa-ajan kuluttaisi (aivosumussa 🫣). Ulkoilua ehkä edeltää noin viis itkupotkuraivaria, etenki jos äiti erehtyy auttamaan taaperoa haalarin pukemisessa. Pahempaa on vain se, jos äiti ei autakaan haalarin pukemisessa. Ai miks me ollaan niin paljon ulkona? Raskausaikana murehdin paljon, kuinka meän villi ja vallaton spanieli pärjäisi lapsiarjessa. Arwen oli siihen asti tottunut olemaan milleniaalivanhempiensa täysin piloille hemmoteltu silmäterä, ja meän elämä pyöri spanielin vappuhuiskahännän ympärillä.

Etsi blogista

Blogiarkisto