Kun olin lapsi, meillä luettiin paljon kirjoja. Muistan vieläkin, kuinka pakotin isäni lukemaan Saapasjalkakissaa noin 4345 kertaa päivässä, ja kuinka rakastin kirjojen selaamista jo ennen kuin osasin vielä edes lukea. Koska asuimme korvessa, meillä kävi kirjastoauto – viikon kohokohta oli ehdottomasti se, kun kirjastoauto kurvasi tienhaaraan ja sain käydä hakemassa jotain kivaa luettavaa. Vietin lapsuuteni käytännöllisesti katsoen kotimetsässä tai kirja kädessä.
Satujen avulla pääsin aivan uusiin maailmoihin. Joskus metsään, jossa keijut tanssivat, joskus lyöttäydyin pikkuvampyyrin seuraan, joskus prinsessojen mukana pääsin upeiden linnojen saleihin, joskus tutkimaan meren syvyyksiä. Sadut antoivat minulle pääsyn ihan uusiin maailmoihin ja mahdollisuuden päästää mielikuvitukseni valloilleen. Lukuhetkistä syntyi rakkaus tarinoihin, joka on kantanut aikuisuuteen saakka.
Satujen ja tarinoiden merkitys on vain korostunut nyt, kun minulla on oma pieni muksu. Haluan, että lapseni saa elää maailmassa, jossa on keijuja, menninkäisiä, haltioita, peikkoja, velhoja, noitia ja maahisia. Prinsessoja ja prinssejä. Kissoja ja koiria, jotka osaavat puhua. Maailmassa, jossa mielikuvitus saa rehottaa aivan villisti ja vapaasti ja uteliaisuus kuljettaa lasta seikkailusta toiseen.
Satujen merkitys lapsen kehityksen kannalta
Yhteisten satuhetkien avulla voi lisätä kiireiseenkin arkeen vuorovaikutusta, läheisyyttä ja yhdessäoloa. Onko mitään suloisempaa kuin syliin tiukasti käpertynyt pieni, joka odottaa innokkaasti, miten tarina etenee? Mielenterveystalo korostaa, että ääneen lukeminen luo mukavia yhteisiä hetkiä vanhemmalle ja lapselle sekä tukee lapsen kokonaiskehitystä. Satujen ja tarinoiden merkitys lapsen kehityksessä on valtava. Satujen avulla lapsen ongelmanratkaisutaidot, empatiakyky ja tunneosaaminen, kielelliset taidot ja kogintiivinen kyvykkyys vahvistuvat.
Säännöllinen lukeminen edistää lapsen lukutaitoa – Lukukeskuksen mukaan jo puolen tunnin vapaa-ajan lukeminen päivässä tukee merkittävästi lapsen osaamista. Lisää lukemisen hyödyistä voi lukea Lue lapselle -sivustolta.
Sitä paitsi saduissa kaikki on aina mahdollista. Haluan ajatella, että saduista lapsi saa rohkeutta nähdä mahdollisuuksia esteiden sijaan, tilaa unelmoida ja luoda omia maailmojaan. Tarinoissa kohdattavat haasteet ja konfliktit tarjoavat turvallisen tilan pohtia ratkaisumalleja ja kehittää tunteiden hallintaa.
Mitä haluan siirtää eteenpäin
Toivon, että lapseni saa kokea tarinoiden kautta, että maailmassa on taikaa. Haluan, että hän saa kuulla tarinoita, joissa pienetkin voivat vaikuttaa teoillaan ja joissa hyvyydellä voittaa minkä tahansa vastustuksen. Haluan, että tyttö saa kasvaa ympäristössä, jossa hän saa ajatella luovasti ja rohkeasti. Tarinat voivat olla portteja uusiin maailmoihin, mutta ne voivat myös antaa sanoja niille tunteille ja ajatuksille, joita lapsi ei vielä itse osaa pukea selkeään muotoon. Tarinojen avulla rakennamme samalla perustaa muksun itseilmaisulle, uteliaisuudelle ja kyvylle tarkastella asioita monesta näkökulmasta.
Samalla uskon, että yhteiset lukuhetket eivät ole vain lapsen hyväksi – ne vahvistavat myös meidän välistä sidettämme. Pysähdymme hetkeksi arjen kiireiden keskellä sylittelemään ja jaamme kokemuksen, joka jää mieleen toivon mukaan molemmille lämpimänä muistona.
Kun päivän päätteeksi on viimeinkin iltasadun aika ja avaamme muksun valitseman kirjan, pääsemme yhdessä astumaan johonkin uuteen maailmaan. Sanokaa minua nörtiksi, mutta näitä hetkiä rakastan.
Vastaa