Oi, ihana toukokuu!
Toukokuu on yksi hurmaavimmista kuukausista. Kuukausi, jolloin kevät ottaa harppauksen kohti kesää. Aamutuimaan ilma on vielä virkistävän raikas, mutta aurinko suo lämpöä iltapäivän koittaessa. Raikas vehreys ja auringon kirkas valo luovat yhdessä taianomaisen maailman, ja kasvien väriloisto tuo oman lisänsä kauneuteen.
Ja kirsikkapuut. Ah, yksi parhaimmista ilmiöistä Turussa. Tai niin on mikä tahansa kukkiva kasvi.
Tänä vuonna toukokuu saapui Turunmaalle erityisen miellyttävänä. Alkukuusta ilmat olivat vielä viileät, mutta kuten lähestulkoon jokaisena vuonna, loppukuuhun mahtui lempeän lämmin aurinkoinen jakso. Kokonaisuutena toukokuu oli ihana!
Ihan parhaista parhainta oli saada vieraita – ystävät ovat ehdottomasti elämän suola, sokeri, karpalo ja umami. Kauempana asuvia ystäviä tulee nähtyä aivan liian harvoin, mutta siltikin yhteys säilyy välimatkasta huolimatta. Kiitos siis kylästelijöille, olette ihania!
Paras matka oli ehdottomasti junareissu Pietariin! Reissusta on luvassa tarinoita vielä moneen otteeseen, mutta nyt kykenen toteamaan vain, että vau. Pietari yllätti kaikin tavoin – se oli suurempi, mahtipontisempi, upeampi ja kauniimpi. Matka oli todella onnistunut!
Paras keikka oli Wintersun. Kesän kutkutellessa Turun portteja keikkarintamalla alkaa olla hitusen hiljaista ennen kuin festarikausi pyrähtää käyntiin, mutta onneksi Wintersun saapui Turkuun. Ehdottomasti yksi parhaimmista keikoista ikinä! Tai oikeastaan ei edes voi puhua keikasta, vaan kokemuksesta. Mikä parasta, bändi tuntuu aidosti nauttivan siitä, mitä tekee.
Paras ruokahetki tapahtui tällä kertaa kotosalla. Pahoittelut omahyväisyydestä, mutta on pakko keulia: onnistuin kerrankin tekemään maukkaita linssipyöryköitä. Linssipyörykät ovat nimittäin olleet melkein arkkiviholliseni, joten olen tyytyväinen siihen, että vuosien taistelun jälkeen pallerot olivat suhteellisen mehevät ja maistuvat. Salainen ainesosa on juustoraaste.
Paras museovisiitti kohdistui Wäinö Aaltosen museoon, josta olen kirjoittanut erillisen tekstin. Tällä kertaa museon ihailun lomassa sain nauttia kauniista musiikista.
Paras urheiluelämys oli tietenkin Leijonien upea taival MM-kisoissa. Kärppänaista hitusen kismittää, että SM-liigan herruus meni liian etelään Raksilan sijaan, mutta kokonaisuutena Kärpät pelasivat jälleen kerran loistokkaan kauden. Sen sijaan Leijonien taivalta oli ilo seurata – tykkään, kun joukkuelajissa voiton nappaa nimenomaan joukkue, eivät niinkään yksilöt.
Toukokuuhun mahtui myös upeita auringonlaskuja, äänestämistä, kävelyretkiä ja rentoutumista luonnossa. Ähkyäkin riitti – Turku on Suomen ruokapääkaupunki, joten saaristokaupungissa saa aivan liian hyvää ruokaa.
Tämän vuoden toukokuu sujui allekirjoittaneen elämässä aika mukavasti.
Vastaa