Joulukuu oli muuten aivan mukava kuukausi, mutta se meni pilalle Instagramin Disney-testin takia. Tai oikeastaan kaikki on Marin syytä. Olin Marin stooreista bongannut hauskalta vaikuttavan testin, jolla leikkimielisesti voisi testata, kuka Disney-hahmoista olisi. Halusin olla Mufasa, Timon tai Pumba. Tai vaikka Jafar. Tai jokin muu kiva hahmo. Mutta olin Frozenin Elsa. Epäuskoisena tein testin ainakin kolme kertaa, kunnes hyväksyin kohtaloni. Siitä lähtien intuitiivinen vastaukseni lähes kaikkeen on ollut ”let it goooooo”.
Ennen elämänkriisin aiheuttanutta taphtumaa maallinen taipaleeni joulukuisessa maailmassa oli oikein kiva. Joulukuu alkoi Raahessa ja päättyi lopulta Ylpeyttä ja ennakkoluuloa katsellen villasukat jalassa ihan vaan kotona.
Paras keikka oli ehdottomasti oli ehdottomasti upeaakin upeampi punkkibändi Kirk Grim, joka pitkän tauon jälkeen näyttäytyi Saaristobaarissa. Saatan ehkä tuntea laulajan, joten olen suht jäävi kommentoimaan bändin erinomaisuutta. Voin kuitenkin todeta, että erinomaisesti kaverit vetivät. Merimies on eri mies!
Parhaat lukuhetket vietin välskärin seurassa – Topeliuksen klassikkoteosta lukiessani ihmettelin, miten on mahdollista, ettei välskärin kertomuksista ole tehty elokuvaa?
Parhaita reissuja oli sen verran monta, että pilkon reissut useampaan lohkoon, koska blogissani voin mielivaltaisesti päättää suunnan. Paras kaverireissu suuntautui jo mainittuun Raaheen, jossa oli tarjolla loistavaa seuraa, herkullista pizzaa ja mielenkiintoisia museoita. Niin, ja auringonlaskuja!
Paras tapa viettää joulua oli tietenkin sukuloiden ja patikoiden. Joulupyhät vietimme merimiehen kanssa kotiseuduillani tunturien syleilyssä, ja sittemmin siirryimme Pietarsaareen, joka näytti vitivalkoisen lumikerroksen verhoilemana hurmaavalta lumisadepallolta. Kaamos tunturikunnassa ja raikkaat talvipäivät Pietarsaaressa tekivät joulusta herttaisen. Ensimmäisen illan kunniaksi saattoi ehkä käydä niin, että Isokadun joulusymbolit usko, toivo ja rakkaus vaihtuivat muotoon glögi, kiekko ja irkkubaari. Piti vähän katsoa jääkiekkoa. Nuorten MM-lätkä on parasta, vaikka lopputulos ei tänä vuonna Suomen osalta ollutkaan metallinen.
Ja sitten oli tietenkin paras Harry Potter -paratiisi, sillä Lontoo mahdollisti velhonörtteilyn. Lontoo on ehdottomasti yksi jännittävimmistä ja mielikuvitusta kutkuttavimmista kaupungeista, joissa olen päässyt käymään, ja erityisesti loistavaa seuraa on kiittäminen. Merimiehen kanssa Lontoon-matkasta tuli unohtumaton elämys, johon sisältyi museoita, historian havinaa, joulutunnelmaa, Oopperan kummitus ja liikaa pakollisia turistikuvia.
Paras epäonnistuminen liittyy tosin Lontoossa käymiseen, tarkemmin sanottuna tuliaispuoleen. Ostin tuliaisiksi Bertie Botts -jokamaunrakeita ihan hyvää hyvyyttäni, mutta jouduinpa sitten ihan ite maistelemaan korvavaikkua, oksennusta, mädäntynyttä kananmunaa ja likaa.
Muuten joulukuu oli ihan hyvä, vaikka oksennuksesta jäi ehkä hitusen paha maku suuhun.
Vastaa