JOKIVARRESTA

Perhearki | luonto | retkeily | lifestyle

Pääsiäisenä

Pääsiäisenä

Pääsiäinen meni meidän kulmillamme aivan hyvin. Alun perin tarkoituksemme oli suksia Äkäslompolon hohtaville hangille, patikoimaan tuntureille ja syömään äitini herkkukätköt tyhjiksi, mutta sitten eräs vallitsevaksi maailmantilanteeksi kutsuttu ilmiö muutti suunnitelmiamme. Ikävä perheeni luokse ja kotituntureille on valtava, mutta loppujen lopuksi ihan mainiosti neljän päivän vapaa meni Turun suunnalla.

Me ensinnäkin muutimme eli pakkasimme pahvilaatikoita, pelasimme laatikkotetristä ja lopulta selvisimme lootaviidakosta. Tällä hetkellä elän kuherruskuukautta uusien kulmien ja uuden kodin kanssa, enkä todellakaan aio muuttaa ihan heti yhtään mihinkään.

Vietimme pahvilaatikkosodan ohella paljon aikaa ulkona. Seikkailimme lähimettässä, pyöräilmme Rauhalinnaan, löysimme Lemun taistelun muistomerkin ja tutkimme luolaa ja muhkeita kalliolohkareita Luolavuoressa.

Näin jäniksen, peuran ja paljon koiria. Ja yhden seikkailevan retkikissan.

Söimme hyvää kotiruokaa. Kylmäsavulohirisotosta tuli uusi bravuurini, ja mies puolestaan saa vastaisuudessa olla vetovastuussa lammaspastasta.

Saatoin kompastua Mignon-munaan ja kenties mahdollisesti ehkäpä toiseenkin. Hupsistarallakkaa.

Etäkahvittelin Marin kanssa – oli kiva nähdä ja kuulla ystävää pitkästä aikaa!

Katsoimme Ylpeyttä ja ennakkoluuloa ja hörpimme muuttoskumppaa, koska ihminen on totisesti skumppansa ansainnut, kun muuttolootat on tyhjennetty.

Löysimme sini- ja valkovuokkoja. Ja toisaalta välttelimme raekuuroa pääsiäismaanantaina.

Kävin ensimmäisellä juoksulenkillä uusissa maisemissa ja voi pojat, kuinka ihanalta tuntuikaan pienen tauon jälkeen kiskaista juoksukalsarit jalkaan ja puuskuttaa tihkusateessa. Sateessa juokseminen on vähän sadomakistisella tavalla ihanaa.

Simmottis meni pääsiäinen meillä päin. Pääsiäinen oli todella hartaasti odotettu, mutta sinne se livahti tiehensä nopeammin kuin osasin odottaa. Ei haittaisi, vaikka se olisi vähän pitempään malttanut olla kylässä. Toivottavasti teidän universumeissanne pääsiäinen oli täynnä mukavia hommia.

P.S. Terkut äidille. Halataan, kun tavataan!

Vastaa

Tervetuloa blogiini!

Blogia kirjoittaa 38-vuotias, Turussa asuva kolarilainen. Mukana blogissa näkyvät merimies ja 5-vuotias walesinspringerspanieli sekä vuonna 2024 syntynyt tyttö. Blogini aiheita ovat perhearki, retkeily luonnossa, kotimaan matkailu ja lifestyle. Haaveilen omakotitalosta meren rannalla, hitaista aamuista ja juuri nyt kahvista.

Ota yhteyttä!

Jokivarresta Facebookissa

Ota yhteyttä sähköpostitse jokivarresta(a)gmail.com

Instagram: @jokivarresta

Etsi blogista

Blogiarkisto

Discover more from JOKIVARRESTA

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading