Kesäkuussa 1808 Kaarinan Lemunniemessä, aivan Ala-Lemun kartanon tilusten tuntumassa, elettiin sodan tuiskeessa. Ruotsin ja Venäjän välinen, vuosina 1808-09 käyty Suomen sodaksi nimetty koitos päätti Ruotsin vallan ajan maassamme, ja Suomesta tuli autonominen osa itäistä naapurimaata. Venäjän pyrkimyksenä oli Napoleonin Ranskan vahvasti taustavaikuttamana pakottaa Ruotsi liittymään Isoon-Britanniaan kohdistuvaan kauppasaartoon, jotta puolestaan Ranska saisi tätä kautta vankistettua asemaansa.
Lemunniemessä kamppailu käynnistyi 19.6.1808. Kahden päivän mittaisen taiston kunniaksi on Yli-Lemun kartanon maille, tarkemmin sanottuna Lemun taistelun muistolehtoon, on pystytetty muistomerkki vuonna 2008 eli 200 vuotta taistelusta. Heidi Limnellin veistämä teos kantaa nimeä Kuoleva soturi Vänrikki Stoolin tarinoissa olevan runon mukaisesti.
Muutenkin alueella on paljon historiaa. Taistelumailla sijaitseva Yli-Lemun kartano on peräisin oletettavasti 1800-luvun alkupuolelta, mutta jo keskiajalla siitä on löydetty kirjallisia mainintoja. Vuonna 1767 valmistunut Ala-Lemun kartanon päärakennus on nykyään yksityisomisteinen.
Muistolehto on helposti tavoitettavissa Turusta käsin vaikkapa pyörällä, ja autollakin pääsee kätevästi alueelle kääntymällä Pyhän Katariinan tieltä Lemuntielle, jota jatketaan noin kilometrin verran ja käännytään Kasarminmäentielle. Opasteita seuraamalla kuljetaan kohti metsärinnettä puolisen kilometrin verran. Alueella on parkkipaikka.
Ala-Lemun suuntaan pääsee lähes myös metsäreittejä seuraten. Sinisillä opasteilla merkattua Pyhän Katariinan Polut -retkeilyreitistöä pitkin patikoimalla pääsee muistolehtoon ja myös tutkimaan alueen metsikköjä aina Vaarniemestä asti – periaatteessa Katariinanlaaksosta saakka.
Jäkälämatot ovat muhkeat, ja komeat kelot tuijottavat intensiivisesti kulkijoita. Kanervat ja katajat viihtyvät karussa maastossa. Puiden lomasta voi nähdä vilauksen sinisenä hohtavaa Kuusistonsalmea – Kuusistonlinna ei ole kaukana.
Jos muistolehto tai Pyhän Katariinan polkureitistö eivät ole vielä tuttuja, kannattaa poiketa aistimassa historiaa ja sukeltaa syvänvihreiden metsikköjen syleilyyn.
Vastaa