JOKIVARRESTA

Hupsista rallakkaa!

Minä, joka en yleensä voita missään arpajaisissa tai lotossa (ehkä siksi, etten ole täyttänyt elämäni aikana kuin ehkä yhden lottokupongin), sain mahtavan yllätyksen vuoden alun kunniaksi: minusta tulee Vauhtisammakon lähettiläs. Jäiks! Tämä postaus onkin riemullisen yllätyksen ansiosta toteutettu yhteistyössä Vauhtisammakon kanssa.

Pohjustukseksi todettakoon, että Vauhtisammakko on vuonna 2003 perustettu liikuntapalvelualan yritys, jonka kautta voi saada juoksukoulun tai vaikka henkilökohtaisen liikuntavalmennuksen kautta vinkkejä ja tukea urheiluharrastukseen. Palveluita on tarjolla niin aloittelijoille kuin kokeneille juoksijoille. Juoksukoulut sijaitsevat Turussa, Tampereella, Porissa, Helsingissä ja Espoossa, mutta tämän lisäksi juoksukouluja järjestetään myös verkkokursseina. Lisää Vauhtisammakon toiminnasta ja kouluista voi lukea yrityksen nettisivuilta.

Vauhtisammakon lähettilääksi hain siksi, että olen harrastanut juoksemista muutaman vuoden ajan, mutta harrastukseeni oman pikantin lisänsä – tai noh, haasteensa – on tuonut ihastuttava mahani. Minulla on ilo ja kunnia jakaa elämäni sekä refluksin että ärtyneen suolen oireyhtymän kanssa, mikä tarkoittaa sitä, että tasapainoisen ja suunnitelmallisen juoksurutiinin laatiminen ei välilä ole onnistunut. Huonoina mahakausina juoksukilometrejä ei tule lainkaan, ja sanoisinko siten, että toisinaan lenkkipolkuani reunustavat metsät puskineen ovat tulleet varsin tutuiksi.

Juokseminen on kivaa, mutta välillä mahani vuoksi kaikki lenkit eivät ole läheskään kivoja. Olenkin yrittänyt opetella ajattelemaan, että vaikka jokunen lenkki menisi päin pöpelikköä (tai tapauksessani päättyisi edellä mainittuihin puskiin), ei se tarkoita sitä, ettenkö voisi pitää juoksua harrastuksenani ja jatkaa harjoittelua.

Koska lenkkirytmini on ollut niin sattumanvaraista, olen vähän arastellut tuoda sosiaalisessa mediassa liikkumisiani esiin. Voinko sanoa olevani juoksuharrastaja, jos lenkkini menevät välillä vähän miten sattuu ja maha sanoo välillä painokkaasti touhuilleni ”EI”?

Tässä on syy, miksi rohkaistuin hakemaan juoksukoulun lähettilääksi: haluan oppia pitämään harrastuksestani kiinni ja myös osaltani kannustaa muitakin mahaongelmaisia juoksemaan rohkeasti ja kokeilemaan liikuntaa. Mahaongelmien ei tarvitse olla este juoksuharrastukselle. Mahaongelmat tuovat vähän haaastetta suunnitelmalliselle liikunnalle, mutta miksi luopua kivasta harrastuksesta tai vaikka jättää uuden harrastuksen aloittaminen kokonaan välistä mahan vuoksi?

Jos siis juoksuharrastuksen aloittaminen kiinnostaa tai ongelmamahan kanssa elävänä kaipaa vertaistukea, tiedoksi, että tulen jakamaan tämän vuoden puolella enemmän ajatuksiani liikunnasta ja myös mahajuttujani (vaikka se hitusen pelottaa) blogissani ja Instagramin puolella.

Jos juoksukoulun aloittaminen on uuden vuoden ajatuksena, koodilla sammakkodor50 saa -50 % sekä verkkovalmennuksista että ihan paikan päällä pidettävistä juoksukouluista Vauhtisammakolla. Koodi on voimassa 10.1.2022 asti.

Ei muuta ko lenkkarit siis esille ja lenkille!