Vaikka syksyfiilistely on ehkä ihmisen parasta aikaa, niin on kesälomakin. Ennen kuin kauneimman vuodenajan eli syksyn ihastelu alkaa, on vielä kesämuistelujen aika.
Kesäloman aluksi kävimme saaristossa. Nötöllä ja Trunsön saarella oli ihana käydä!
Kun Turussa kerrankin järjestettiin metallifestarit, me olimme tietenkin yleisön joukossa. Knotfestistä jäivät mieleen Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus (nuoruuteni suosikkiyhtye), Sara, Bloodred Hourglass, Nightwish, Moon Shot sekä tietenkin Knotfestin takana oleva Slipknot, joka järjesti sunnuntai-iltana kunnon shown. Sen sijaan Arch Enemyä en edelleenkään käsitä, ja Bring Me the Horizon ei todellakaan olisi kuulunut Knotfestin esiintyjäkaartiin, yäk. Knotfest oli ihan kiva – lauantai oli selkeästi parempi päivä sekä artistikattauksen että väkimäärän perusteella. Sunnuntaina Artukaisen alueella oli aivan liikaa porukkaa (terveisin introvertti) ja sotkua. Tuska on edelleen ehdottomasti Suomen parhaiten järjestetty festari mielestäni.
Kesäloma jatkui Jyväskylässä sijaitsevan Nyrölän luontopolun kautta Suomen ehkä suosituimmalle retkeilyreitille, Pienelle karhunkierrokselle.
Luonnollisesti kesälomaan kuuluu piipahdus maailman kauneimmassa kylässä, kotikunnassa. Samalla reissulla seikkailimme myös naapurikunnan eli Muonion tuntureilla.
Äkäslompolosta valuimme kohti merimiehen kulmia. Kesäloman viimeinen viikonloppu hujahti Monåssa meren rannalla venetsialaisten merkeissä.
Kesäkausi päättyi ystävien näkemiseen. En oikein halunnut mitään polttareita, mutta ystäväni järjestivät ihanan viikonlopun, johon sisältyi hyvää ruokaa, hyviä drinkkejä, hotelliaamupalaa ja hohtogoflausta. Sitä mie vain, että olen onnellinen siitä, että olen saanut elämääni niin upeita tyyppejä. Kiitos vielä teille, emännät, yhteisen laatuajan järjestämisestä.
Ja luonnollisesti viime aikoina on ollut hääjuttuja, sillä hupsista, häihimme on enää alle kolme viikkoa jäljellä!
Vastaa