Miten lapsiperhearki onnistuu, kun toinen puoliso on pitkiä aikoja poissa työn vuoksi? Meidän perheemme arkea leimaa vahvasti se, että mieheni seikkailee työkseen jossain päin Itämerta ja viipyy melkein pari viikkoa kerrallaan pois. Minulle se tarkoittaa vastuun kantamista sekä energisestä lapsesta että vähintään yhtä vauhdikkaasta ja reaktiivisesta koirasta yksin. Mutta muutama jippo auttaa arjessa, ja tässä postauksessa puran keinoja, jotka sujuvoittavat perhearkeamme, kun puoliso on reissutöissä.
Kun jää yksin arjen keskelle
Silloin, kun merimies seikkailee töissään, yksin vastuun kantaminen tuntuu minusta kieltämättä välillä aika raskaalta. Silti arki on vaan hoidettava. Lapsi tarvitsee rakkautta, ruokaa ja turvaa, koira lenkkiä, leikkiä ja hellyyttä. Kaiken lisäksi spanielilla on eroahdistus. Toisinaan tuntuu raskaalta olla se, joka kantaa kaiken vastuun herätyksistä, pyykihuollosta, nukutuksista, ruokailuista, iltatoimista, lenkeistä ja loputtomista lelujen keräämisistä. Tarvittaessa koiran hoidosta ja säätämisestä, jos koira tai lapsi sairastuisi. Kaikesta. Ja töissäkin pitää käydä.
Ei ole ketään, jonka kanssa voisi jakaa ja pallotella arjen pieniä päätöksiä, eikä toista aikuista, joka voisi ottaa vuoron, kun omat voimat meinaavat ehtyä. Kun tukiverkostojakaan ei ole lähellä, vaan tuhannen kilometrin päässä, olo voi olla välillä yksinäinen.
Luonto pelastaa
Onneksi on luonto.
Metsässä lapsi saa tutkia ja juosta, koira saa purkaa energiaansa ja minä saan hengittää. Metsän rauha ja etenkin juuri nyt syksyn värit antavat minulle lisää voimia, vaikka ympärilläni on koko ajan hälinää ja härdelliä. Luonto tuo arkeeni tarvitsemaani tasapainoa ja hengähdystauon silloin, kun arki tuntuu pyörivän liian nopeaa vauhtia.
Selviytymiskeinoja arkeen, kun puoliso on reissutöissä
Arjen pyörittämisessä pienet asiat ovat auttaneet minua:
- Rutiinit ja aikataulut tuovat turvaa niin lapselle kuin koiralle ja minullekin. Tykkään aikatauluista ja suunnittelusta, post it -lapuista ja listoista. Muuten unohdan noin 98 % asioista, joita minun pitäisi tehdä.
- Luonto ei ole vain ulkoilupaikka, se on minulle voimavara. Lähimettässä saa rauhaa kiireiseenkin päivään.
- Pienet hengähdyshetket, esimerkiksi kupillinen lämmintä kahvia työpäivän aikana, musiikin kuuntelu tai ihan lyhytkin venyttely piristävät väsynyttä keski-ikäistä ihmistä.
- Itselleen armollisuus eli se, että kaikkea ei tarvitse tehdä täydellisesti, on arjessa selviytymisen tärkeimpiä oppeja. Noh, tätä en vielä osaa, mutta yritän kovasti opetella!
- Vaikka olen yksin, en ole yksinäinen. Mummu on onneksi videopuhelun päässä. Ja lisäksi elämässäni on upeita ystäviä!
Mielelläni kuulisin, millaisia hyviksi havaittuja rutiineja ja tapoja teillä muilla on perhearjen sujuvoittamiseen. Etenkin reissutöitä tekevän puolisot, miten te saatte arjen toimimaan?
Vastaa