Viikonloppu Porvoossa

Porvoo on aivan täydellinen matkailukohde koko perheelle. Porvoon vanhakaupunki on kuin suoraan jonkin satukirjan sivuilta; mukulakivikatujen varrelta löytyy tunnelmallisia kahviloita ja ravintoloita, kiehtovia museoita, hurmaavia putiikkeja ja niin paljon historiaa, että aivan kuin pääsisi siirtymään ajassa taaksepäin. Me vietimme lokakuun alussa syksyisen viikonlopun Porvoossa, ja tässä postauksessa kerron matkastamme enemmän.

Porvoo on yksi Suomen vanhimmista kaupungeista, ja se sai kaupunkioikeudet jo vuonna 1380. Keskiajalla Porvoo oli tärkeä kauppapaikka ja merenkulun keskus. Porvoo on jäänyt historiankirjoihin tapahtumapaikkana vuoden 1809 valtiopäiville, joilla Venäjän tsaari Aleksanteri I antoi hallitsijanvakuutuksensa – Suomi liitettiin samana vuonna osaksi Venäjän keisarikuntaa autonomisena suuriruhtinaskuntana.

Nykyään Porvoo on suosittu matkailukohde, eikä mikään ihme. Porvoossa on kauneutta ja historiaa. 1700-luvun puolivälissä Porvoo rakennettiin uudelleen kaupungin tuhonneen palon myötä, ja rakennuksia on tältä aikakaudelta vielä jäljellä. Mielenkiintoista on, että uusia taloja rakenettaessa säilytettiin vanha, keskiajalta peräisin oleva asemakaava.

Kuva Porvoon vanhasta kaupungista, jossa on mukulakivinen katu ja perinteisiä puutaloja.

Vanhoja puutaloja ja kahvilat Porvoon vanhassa kaupungissa, kivetty fysiikka kadulla ja kukkia istutuksissa.

Porvoossa on kivoja kahviloita ja ravintoloita

Lokakuun alkupuolella kaikki kahvilat eivät olleet auki, mutta mutta ehdimme silti piipahtaa kahdessa kivassa kahvilassa, Cafe Tovessa ja Tee- ja kahvihuone Helmessä. Toven sisätiloissa oli suht ahdasta, mutta istumapaikkoja oli sopivasti ulkoterassilla. Ilma oli sopivan lempeä, joten nautimme erinomaiset latet ulkona ihmisvilinää seuraten — rattaiden kanssa olisi kahvilassa ollut ahdasta, ja mikäpäs kauniina syyspäivänä herkutella ulkona. Toven tiramisu oli myös taivaallista!

Helmi-kahvilan suklainen pavlova ei ehkä ollut vakuuttavin makuelämys, mutta tee oli todella hyvää hasisustus oli ihanan boheemi ja toi mieleen jopa pariisilaiskahvilan tunnelman. Esteetön kulku onnistui takapihan kautta, ja rattaat sai kätevästi jättää eteiseen. Kahvilassa oli useampi syöttötuoli, muttei erikseen hoitohuonetta. Tosin hoitohuoneita ei löydy jokaisesta museosta tai kahvilasta, mihin on hyvä varautua jo etukäteen.

Illallisen söimme ravintolassa nimeltä Zum Beispiel. NImestään huolimatta ravintola ei ollut ihan niin saksalainen kuin ennakkoon oletin, vaan ruoka oli mukavan kasvispitoista ja raikasta. Ravintolaan oli esteetön kulku ja ravintola vaikutti muutenkin mukavan lapsiystävälliseltä. Porvoossa on loistava ravintolakavalkadi, ja jonain päivänä olisi kiva käydä Michelin-tähden saaneessa Vår-ravintolassa, mutta tämä saa odottaa taaperottomia aikoja.

Värikkäitä puutaloja ja ulkotiloja Porvoon vanhassa kaupungissa, joissa pöydät ja tuolit odottavat asiakkaita.

Mies istuu kahvilapöydässä Porvoon vanhassa kaupungissa, nauttien kahvia ja makeaa leivonnaista, taustalla keltainen puutalo ja kahvilan ikkuna.

Porvoon museotarjonta

Porvoossa on mainio museotarjonta. Me kävimme Vanhalla Raatihuoneella ja Holmin talossa, jotka muodostavat Porvoon museon.Vuonna 1763 rakennetussa Holmin talossa pääsee tutustumaan, millaista porvoolaisen kauppiasperheen elämä näytti. Holmin talossa on myös vaihtuvia näyttelyjä. Vanha raatihuone on puolestaan yksi Suomen vanhimmista raatihuoneista. Raatihuoneella pääsee tutustumaan raatihuoneen historiaan vuosisatojen varrelta.

Lisäksi kävimme J.L. Runebergin kotitaloon rakennetussa kotimuseossa, joka on Suomen vanhin kotimuseo. Kokoluokiltaan nämä museot ovat suht pieniä, joten lapsetkin jaksavat kulkea.

Porvoossa on lelumuseo, joka nyt syksyllä oli harmiksemme suljettu – seuraavalla Porvoon-matkallamme lelumuseo on korkealla listalla. Samoin on myös Porvoon ehkä tunnetuin maamerkki, 1400-luvulla rakennettu, myöhäisgotiikkaa edustava kirkko, joka oli myös suljettu matkamme ajan.

Tyylikäs olohuone, jossa on kristallikruunu, koristeelliset tapetit ja tauluja seinillä. Huoneessa on punaiset sohvat ja kasveja.

Aikuinen henkilö, joka pitää sylissä pientä lasta, katsoo ikkunasta vanhan kaupungin värikkäitä taloja Porvoossa.

Näsinmäen puistometsässä

Porvoon keskusta-alueella on useampi puisto, ja me tutustuimme Näsinmäen kartanon liepeillä sijaitsevaan puistometsään. Kaunis puisto on ollut porvoolaisten suosima virkistysalue jo 1700-luvulta lähtien. Puistossa kulkee kiva polku, jota pitkin taaperon oli helppo tassutella. Näsinmäen näköalatasanteelta avautuu muuten kaunis näkymä vanhan kaupungin keskustaan.

Pysäköintivinkki: jätimme auton Näsinkallion liepeilä sijaitsevalle pysäköintialueelle. Tästä oli vain lyhyt kävelymatka ydinkeskustaan.

Isä ja taapero kävelevät metsäpolkua pitkin, kunta ympäröi vihreä luonto ja puita.

Kaupunkinäkymä Porvoosta, jossa vanhoja puutaloja, vihreitä puita ja jokimaisemaa taustalla.

Putiikit ja hurmaavat kujat vanhassa kaupungissa

Onko mitään parempaa kuin vain kuljeskella pitkin mukulakivikatuja ja piipahtaa toinen toistaan hurmaavammissa pikkuputiikeissa? Taapero ihmetteli värikkäitä taloja ja vanhoja portteja, ja me vanhemmat saimme nauttia kaupungin tunnelmasta ja upeasta arkkitehtuurista.

Porvoosta löytyy kivoja second hand -ja design-putiikkeja, ja sitten on tietenkin myös herkuttelijalle täydelliset kohteet Brunberg, Pieni Suklaatehdas, Petris Chocolate Room ja Porvoon lakritsi. Lempiputiikkini oli ehdottomasti Riimikko, josta voi ostaa söpöjä ja vähän vanhanaikaisia leluja. Olisin voinut oikein mielelläni ostaa taaperolle valmiiksi söpön nukkekodin, mutta hillitsin kuitenkin itseni.

Kuva vanhasta Porvoon kaupungista, jossa on värikkäitä puutaloja ja mukulakivikatu, ihmisiä kävelemässä kadulla.

Pinkki puutalo, jossa on ovet auki ja värikkäitä eläinkuvastoja seinällä, tarjoaa kutsuvan sisäänkäynnin.

Kapeita katuja vanhassa Porvoossa, jossa on värikkäitä puutaloja ja kahvilan kesäkalusteita, sekä kukkaistutuksia.

Majoitusvinkki: Haikon kartano

Juhlistimme matkallamme kolmatta hääpäiväämme (uskomatonta, että häistämme on kulunut jo kolme vuotta!), joten merimies oli satsannut ja varannut meille yöpymisen Haikkoon kartanosta. Majoitukseen sisältyi ruhtinaallinen aamiainen kartanossa, ja täytyy sanoa, että aamiainen oli todella monipuolinen ja maittava! Voisin palata Haikon kartanoon uudestaan ihan vaan syömään voileipäkakkua aamiaiseksi. Myös henkilökunta oli ystävällistä.

Jos suunnittelet yöpymistä Haikon kartanossa, kannattaa ehdottomasti varata aikaa kartanon tiluksilla haahuiluun. Kartanon pysäköintialueen liepeillä sijaitsevalta näköalakalliolta (Haikkoon lennätinvuori) avautuu upea merimaisema. Tornin juurelta löytyy muuten Albert Edelfeltin maalaus Kesäilta Haikon selällä.

Edelfeltistä puheen ollen kartanon läheltä löytyy myös taiteilijan kesähuvila ja ateljee, jossa nykyään toimii kesämuseo.

Kaunis kuva Haikon kartanosta, joka on ympäröity syksyisin värikkäillä lehdillä ja vihreillä pensaina.

Aamuateria, jossa on kulhollinen puuroa kirsikkahillon kanssa, ympärillä kahvi, leipää ja muuta aamiaistarviketta elegantissa ympäristössä.

Maisema, jossa näkyy metsä ja järvi pilvisenä päivänä.

Miksi Porvoo on täydellinen viikonloppukohde perheille?

Porvoossa yhdistyvät historia, kulttuuri ja kiva tunnelma, ja matkailu taaperon kanssa onnistui helposti. Lyhyet välimatkat, turvalliset kadut ja runsaasti pieniä nähtävyyksiä tekevät siitä loistavan kohteen viikonloppulomalle lapsiperheelle.