Jos kaipaat Äkäslompolossa retkeltä enemmän haastetta kuin tavalliselta tunturipolulta, suuntaa Pirunkuruun. Mukavan haastava Pirunkurun reittijohdattaa Kesänkitunturin huipulle jyrkkää rakkakivikkoa pitkin, ja nousu kuuluu Ylläksen alueen vaativimpiin. Pirunkurusta avautuvat näkymät Ylläksen, Keskisenlaen ja Kellostapulin suuntaan, ja alhaalla tuntureiden sylissä lepää kaunis Kesänkijärvi. Hikikarpalot virtaavat takuuvarmasti ja jokainen askel tuntuu mukavasti jaloissa, mutta huipulla maisemat palkitsevat moninkertaisesti.
Miten Pirunkuruun pääsee?
Pirunkurun reitille lähdetään Kesänkijärven pysäköintialueelta Sahatieltä, jonne johtava tie on paikoin kuoppainen ja melko huonokuntoinen. Jos liikut autolla, muista ajaa maltillisesti.
Pysäköintialueelta kuljetaan ensin Kesänkijärven esteettömälle, keskivaativalle reitille, joka johtaa Kesänkijärven laavulle asti. Tämän jälkeen reitti haarautuu kohti tunturia, ja Pirunkuruun noustaan reittiä pitkin, jonka nimi on Pirunkurun ponnistus. Samalta lähtöpaikalta voi halutessaan tehdä myös kierroksen Kesänkijärven ympäri.
Huomioithan, että Pirunkuru on tarkoitettu vain kävelijöille. Maastopyöräily ei tällä reitillä ole sallittua.
Millainen Pirunkurun reitti on?
Retken alkupuoli taittuu suht leppoisasti metsän keskellä, mutta älä vaivu turvallisuudentunteeseen. Koska sitten alkaa nousu. Pirunkurun rakkaseinämien välissä polku muuttuu jyrkäksi ja kivikkoiseksi. Kivikossa saa hetkittäin miettiä, mihin oikein askeleensa suuntaa, ja sateella kivet voivat muuttua erittäin liukkaiksi. Nousu on paikoin niin jyrkkä, että syke nousee väkisinkin.
Ja minusta juuri tämän vuoksi Pirunkurun ponnistus on mahtava kokemus. Nautin suuresti siitä, että tunturiin mentäessä hengästyttää!
Kun kuru jää taakse, Kesänkitunturin ylängöllä kulkeminen muuttuu huomattavasti helpommaksi. Kesänkitunturin laelta näkee kauas lähikuntien tuntureille.
Kenelle Pirunkuru sopii?
Pirunkuru ei ole Ylläksen helpoimpia retkikohteita. Reitti sopii parhaiten retkeilijälle, jolla on jonkin verran peruskuntoa ja mieluusti kokemusta tunturirakassa liikkumisesta.
Itse en ole koskaan ottanut koiraani mukaan Pirunkuruun loukkaantumisriskin vuoksi, vaikka walesinspringerspanielini osaa liikkua tavattoman hyvin tunturimaastossa. En ole myöskään ainakaan vielä lähtenyt reitille lapsi kantorinkassa, enkä ihan heti lähtisi ainakaan pienen lapsen kanssa Pirunkuruun.
Sen sijaan olen käynyt koiran ja lapsen kanssa Kesänkitunturin laella helpompaa reittiä pitkin Karilasta. Olen myös kiertänyt Pirunkurun ponnistusta Kesängille vastapäivään niin, että Pirunkuru jää väliin, mikä on huomattavasti helpompi vaihtoehto erityisesti koiran kanssa liikkuville.
Huipulla sijaitseva herttainen Tahkokurun kota tarjoaa hyvän taukopaikan lasten kanssa liikkuville. Kodan yhteydessä löytyvät käymälät ja ulkotulipaikka, joten se sopii hyvin evästaukoon ennen paluumatkaa.
Äkäslompolossa reittejä voi yhdistellä loputtomasti
Yksi Äkäslompolon parhaista puolista on todella kattava reittiverkosto. Kesänkitunturilta retkeä voi jatkaa esimerkiksi Kukastunturin suuntaan. Olen lähtenyt Ylläksen ja Kellostapulin suunnilta Pirunkurua kohti, ja se oli aika eeppinen (ja mukavan haastava) retki se!
Äkäslompolossa reittien yhdistäminen on tehty todella helpoksi, joten suosittelen hankkimaan Ylläksen retkikartan ja suunnittelemaan reittiyhdistelmiä oman kuntotason ja kiinnostuksen mukaan. Ylläksen retkeilykartta onkin erinomainen hankinta, jos alueella aikoo retkeillä useamman päivän. Vaihtoehtoja löytyy niin muutaman tunnin retkeilyyn kuin pitkille vaelluksille.
Tunturiluonto tekee vaikutuksen joka kerta
Olosuhteet olivat reissuni aikana vaihtelevat, kuten tunturissa usein on. Hetkittäin tunturit kätkeytyivät utuisen usvaverhon taakse, mutta pian aurinko taas porotti lämpimästi taivaalla. Siksi tunturissa kannattaa seurata taivasta yhtä tarkasti kuin sääennustetta.
Pirunkurussa kulkiessa tulee väkisinkin pohtineeksi luonnon hurjan valtavia voimia. Kesänkitunturi kuuluu ikivanhan Svekokarelidien poimuvuoriston jäänteisiin, ja jääkaudet sekä meri ovat muovanneet maiseman nykyiseen muotoonsa.
Kesällä Pirunkurun karu kivikko näyttää lähes loputtomalta kivimereltä. Kasvillisuutta on niukasti, mutta ylempänä Kesänkitunturin rinteillä maisema muuttuu pehmeämmäksi. Mustikkavarvut peittävät maata loppukesällä, ja muutamat sitkeät männyt sinnittelevät ankarissa tunturiolosuhteissa.
Pirunkuru lyhyesti
- Sijainti: Ylläksen retkeilyalue, Äkäslompolo Kolarin kunnassa
- Kesänkitunturin korkeus: 517 metriä
- Reitin pituus: Pirunkurun ponnistuksella on mittaa rengasreittinä kahdeksisen kilometriä
- Vaativuustaso: Haastava
- Sopii: Hyväkuntoisille retkeilijöille, jotka ovat tottuneet kivikkoiseen maastoon
- Ei sovellu: En suosittele Pirunkurun reittiä aivan rakkakivikkoon tottumattomille. En myöskään itse ota koiraa mukaani Pirunkuruun loukkaantumisten välttämiseksi. Sateisella säällä kivikossa on liukasta, joten varaudu kunnon jalkineilla retkeen.
Miksi palaan Pirunkuruun yhä uudelleen?
Jokaisella kerralla, kun nousen Pirunkurun jyrkkää rinnettä, kyseenalaistan elämänvalintani ja mietin, miksi ihmeessä olen taas päätynyt Pirunkurun rakkaseinämien syleilyyn hikoilemaan. Ajatus kestää ehkä sekunnin murto-osan, ja se hiipii mieleeni siinä kohtaa, kun huippu alkaa jo pilkottaa.
Mutta ei näin upeissa paikoissa voi olla muuta kuin onnellinen. Kesänki on minulle yksi rakkaimmista paikoista Äkäslompolossa. Pirunkuru taas on täydellinen paikka haastaa itseään. Ja mie haluan kerta toisensa jälkeen palata samoihin, minulle tuttuihin ja turvallisiin paikkoihin. Vaikka maisema pysyy suht samana, jokainen retki on oma elämyksensä ja tunturissa on hyvä olla.
Vastaa