Toukokuu on mielestäni yksi kauneimmista, upeimmista ja herkimmistä kuukausista. Toukokuussa kevät ottaa aimo harppauksen kesää kohti, mutta ilma on vielä miellyttävän viileä. Kotiseuduillani toukokuun lopussa on lapsuuteni keväinä ollut aina lähes hellelukemat, yks kaks yllättäen talven sulaessa pois, ja toukokuu muuttaa Turun harmaasta vehreäksi ja satumaiseksi.
Toukokuun ensimmäinen valkeni kuluvana vuonna kauniina ja aurinkoisena Turussa. Kun olimme saaneet aamukahvit juotua, pakkasimme reppuun evästä, valjastimme hurtan ja lähdimme kohti Ruissaloa. Aikeenamme oli fiilistellä rauhassa meren äärellä vappupäivän tunnelmaa.
Kohteemme oli Kuuvannokka, jossa istahdimme hetkeksi katselemaan avautuvaa maisemaa. Tarkemmin alueen historiasta ja luonnosta olen kirjoittanut viime vuoden puolella, ja kirjoitukseni löytyy täältä.
Vappuretkellämme merellä riitti tarinoita – hetkittäin voimakkaat aallot ryntäsivät rantakallioita päin aivan kuin kertoakseen, että kevät on nyt tässä. Jonkin verran oli muitakin seurueita liikekannalla, mutta yllättävän rauhallista Kuuvannokan tuntumassa oli. Lokkien kiljahdukset ja meren kuohu hallitsivat äänimaailmaa.
Kevät on edennyt Ruissalossa, ja muhkeita pajunkissoja ja jopa lehdenalkuja oli havaittavissa. Bongasin omalta osaltani kevään ensimmäiset valkovuokot retkemme aikana.
Kuuvannokan suuntaan johdatteleva luontopolku mutkittelee mukavasti vaihtelevassa maastossa. Golf-kentän sivuuttaminen tai autotien reunalla kulkeminen eivät kuulu suosikkeihini, mutta jalopuiden juurella kelpaa käyskennellä.
Erityisesti sydämeni sykkii kuusikoille. Mettä kuin mettä on kiva paikka, mutta havupuut ovat mielestäni erityisen kauniita. Syvänvihreässä kuusikossa, johon auringonvalo ulottuu kapeina säteinä ja saa mättäät hehkumaan kultaisina, on aina yhtä taianomainen tunnelma.
Kai nyt joku muukin on sitä mieltä, että kuusikko on yhtä kuin peikkometsä? Tai haltiakoto? Tai menninkäisten mesta?
Ruissalo kokonaisuutena on aina yhtä kiva saari, mutta Kuuvannokka on erityisen kaunis. Meri, rantakalliot, upeat metsät ja saaren kulttuurihistoriallinen merkitys tekevät alueesta todella mielenkiintoisen.
Vastaa