Merimies yllätti minut aivan täydellisesti, kun juhlistimme vuosipäiväämme ja ihan ensimmäistä hääpäiväämme vähän etukäteen. Kun tulin yhtenä perjantaina töistä kotiin, merimies ohjeisti minut pakkaamaan laukun ja varautumaan lyhkäiseen reissuun – hän oli suunnitellut ja varannut meille yöpymisen Mustion linnan maisemiin!
Varoitus: tästä postauksesta saattaa tulla vähän ällöttävän siirappinen, mutta ehkäpä muutamat nörttiviittaukset laimentavat äkkimakeutta. Mutta lienee sanomattakin selvää, että merimies ansaitsee kaiken maailman suitsutukset osakseen – hän sai ainakin viisitoista miljoonaa aviomiespistettä vuosipäiväyllätyksen johdosta.
Mustion linnassa käyminen on ollut toivelistallani oikeastaan siitä asti, kun olen linnasta lukenut joskus lapsena. Kun ensimmäiset viittaukset Mustioon opaskylttien muodossa ilmestyivät näkökenttääni, olin ihan onnesta soikeana.
Mustion linnan sivuilla todetaan, että vuosien 1783-1792 aikana rakennettu linnarakennus on Suomen suurin ei-kirkollinen rakennus. Ulkosivultaan linna antaa viittauksia rokokoohon ja uusklassismiin, mutta linna on sisustettu kustavilaisen tyylisuunnan mukaisesti. Linnassa on museo, johon pääsee tutustumaan vain opastetuilla kierroksilla, jotka ovat ilmeisen suosittuja.
Mikä parasta, Mustion linna on koiraystävällinen paikka, joten saimme ottaa Arwenin mukaan. Merimies oli varannut meille huoneen hurmaavasta Pikkutuvasta, joka aikoinaan toimi kahden työläisperheen kotina. Pikkutuvassa on neljä huonetta, joista kahdessa tilavammassa huoneessa on toimivat takat. On aika idyllistä esimerkiksi talven pimeydessä kuunnella takkatulen lumoavaa loimua ja vaan fiilistellä!
Merimies oli varannut meille myös saunavuoron Rantasaunassa, jossa meitä odotti saapumisiltanamme juusto- ja herkkulautanen (erityisesti hilloke oli niin taivaallisen hyvää, että harmittaa, ettemme kysyneet, voiko sitä ostaa putiikista). Rantasaunasta pääsi vilvoittelemaan terassilla, josta on näkymät puistoalueeseen ja Mustion jokeen, johon voi halutessaan pulahtaa.
Kävimme vielä saunan jälkeen iltakävelyllä. Kuinka kauniilta historiallinen linna ja ruukkiympäristö näyttikään iltavalaistuksessa!
Seuraavana aamuna heräsimme tihkusateeseen, mikä sai linnan ympäristön näyttämään ihanan satumaiselta. Kiersimme linnan puistoaluetta, joka rakennettiin vuonna 1787 barokin mukaisesti, mutta satakunta vuotta myöhemmin uudistettiin englantilaisoppien mukaisesti. Puistossa oli niin vahva romantiikan aikakauden tunnelma, etten ihmettele, miksi Mustion linnassa järjestetään häitä ja juhlia! Romantiikka on yksi suosikkisuuntauksistani, korostaahan se tunteen, luonnon ja mielikuvituksen merkitystä.
Puistossa kiemurtelee toinen toistaan suloisempia polkuja, jotka saavat mielikuvituksen lentämään, – ei ihme, että muun muassa Jean Sibelius viihtyi Mustion linnan maisemissa. Lummepolku on ihan loistava keksintö; joen ylle rakennettu puinen polku johdattelee lummemmeren läpi. Aurinkoisena päivänä polku on parhaimmillaan, kun kukat ovat auki ja hehkuvat vaaleanpunaisina.
Puisto pitkin jatkoimme kohti aivan ihanaa huvimajaa, joka olisi täydellinen paikka hääpotreteille. Tästä puolestaan jatkoimme Rakkaudensillan yli temppeliä kohti, joka kauempaa katsottuna näyttää melkein keskiaikaiselta, vaikka sitä se ei suinkaan ole.
Aiemmat vuosisadat kerrostuvat upeasti Mustion linnassa ja lähiympäristössä. Mustion ruukkikylä, jonka Kustaa Vaasa perusti 1500-luvulla, ja aikakaudesta on tänäkin päivänä näkyvissä jälkiä kylässä.
Olisimme hyvinkin mieluusti viihtyneet toisenkin yön tuvassa. Meiltä jäi paljon kokematta – aamiaisen perusteella ravintolaan tarjontaan kannattaa tutustua ja opasettulle kierrokselle on vielä päästävä kuuntelemaan lisää alueen historiasta ja kummituksista, tietenkin. Myös muun muassa Mustion kirkko vaikuttaa kiinnostavalta.
Mustion linnan alue on varmasti vuodenajasta riippumatta upea, mutta ainakin syksyllä mystinen linna pääsee oikeuksiinsa. Syksyn väriloistossa mikä tahansa paikka on tavattoman kaunis, erityisesti historiallinen ja mystinen linna.
Vastaa