Merimies yllätti vaimonsa täydellisesti suunnittelemalla viikonlopun Mustion linnan mailla. Reissuun kuului luonnollisesti myös luontoretki – merimies oli valinnut kohteeksemme Korpuddenin luontopolun Lohjanjärven kyljessä.
Vaikka kilometrien perusteella reitti ei ole loputtoman pitkä (polku on reilun kilometrin pituinen), on luontopolulla runsaasti kauneutta. Polku kiemurtelee vehreiden metsiköiden läpi jylhille kallioille, joista avautuu näkymä Lohjanjärvelle.
Tarkka osoite on Hållsnäsintie 519, 10360 Raasepori. Lähdimme Mustion linnasta ajamaan Hållsnäsintietä, joka kulkee idyllisessä maisemassa. Ihan loppumatkasta mennään kapealla mettätiellä, mutta selkeät opastekyltit kertovat, mihin pitää kääntyä. Reitin alkupäässä on infotaulu, kartta ja myös ensimmäinen levähdyspaikka, jossa voi jo fiilistellä kaunista maisemaa.
Reitin varrella on käymälä, tulipaikka sekä keittokatos, joita ylläpitää Uudenmaan virkistysalueyhdistys Uuvi. Korpudden onkin aika matalan kynnyksen kohde myös retkeilijöille, jotka eivät ole tottuneet kulkemaan luonnossa. Reitti ei ole esteetön, ja välillä kaltaiseni persjalkainen emäntä pääsi vähän kiipeilemään, mutta muutamaa kohtaa lukuunottamatta reitti on mielestäni aika helppokulkuinen.
Kinkkisissä paikoissa on portaat kulkemisen helpottamiseksi.
Harvoin lähden yhtään mihinkään ilman armotonta googletusta ja suunnittelemista. Haluan tietää mahdollisimman paljon paikasta etukäteen – uuteen luontokohteeseen lähtiessämme haluan selvittää, millaisia eläin- ja kasvihavaintoja alueella on tehty, onko reitti helppo vai haastava sopivien jalkineiden valitsemiseksi, saako koiran ottaa mukaan, onko reitin varrella historiallisia nähtävyyksiä ja onko kyseessä rengasreitti. Välillä on myös kiva yllättyä ja tutustua uuteen paikkaan merimiehen kyydissä. Merimies on eri mies!
Myös Arwen nautti elämästään, vaikka sadetakki ei olekaan spanielin lempijuttu elämässä. Joka puolella oli kiinnostavia hajuja ja lintuja, ja kaiken lisäksi vesistöhän on walesille lähes pakkomielle. Korpuddenin alue on pitkälti suojeltu, joten mukana olevan lemmikin tulee olla aina kytketty.
Minusta parasta antia oli ehdottomasti polun metsäosio. Korkeat männyt, tummanvihreät kuuset ja jäkäläinen, unelmiakin pehmeämpi maasto puhuttelevat sieluani. Etenkin sateisena päivänä metsässä oli kiva tunnelma, ja mikä parasta, ei hirveästi muita kulkijoita ollut liikkeellä.
Tykkään poluista, jotka ovat oikeasti ihan kunnon polkuja. Sellaisia, joissa juuret melkein taklaavat varomattoman kulkijan ja jotka mutkittelevat ihanan epäloogisesti. Leveät suorapolut ovat mielestäni hirveän tylsiä, mutta kunnon kinttupoluilla on aina kiva talsia.
Aivan niemennokassa on sääksen pesä!
Reitillä on on upea, sammalpeitteinen kallioseinämä, josta en oikein saanut kuvaa otettua. Sen sijaan otin kuvan sienestä, totta kai. Minusta sienet ovat söpöjä!
Jottei menisi ihan sienisekoiluksi, kuvasin myös keto-orvokkeja. Ja jäkälää. Jos nyt rehellisiä ollaan, ottamieni kuvien joukossa taisi olla enemmän kuvia jäkäläkasoista kuin esimerkiksi näköalapaikoista. Välillä ihmettelen itsekin, mitä aivoissani oikein tapahtuu, mutta vastaus on yleensä, ettei aivoissani tapahdu muuta kuin katkoksia.
Korpudden on mukavan vaihteleva, kaunis, vehreä ja kutsuva. Reitti ei kiilaa ihan lempparireittilistalleni, mutta voisin mieluusti käydä tutustumassa reittiin paremmin myös muina vuodenaikoina. Korpudden tarjoaa monentasoiselle retkeilijälle nähtävää, joten suosittelen tutustumaan tähän monipuoliseen luontokohteeseen.
Vastaa