Retkeily taaperon ja koiran kanssa onnistuu hyvin, kun valitset lyhyen reitin, varaat riittävästi aikaa, pakkaat mukaan eväät ja varavaatteet sekä etenet lapsen ehdoilla. Kantoreppu tai kantorinkka helpottaa retkiä silloin, kun pienet jalat väsyvät.
Retkeily lapsen ja koiran kanssa on minusta ihanaa; minusta vanhemmuus on paljon helpompaa ulkona yhdessä seikkaillen kuin neljän seinän sisällä. Perheretkeily koira mukana vaatii sooloretkeilyä vähän enemmän ennakkosuunnittelua ja varovaisuutta. Meän pienet retkeilijät – eli koira ja lapsi – ovat kulkeneet mukanamme tuntureilla, meren rannalla ja lähimetsissä jo aivan alusta asti. Kokoan tähän postaukseen omat retkivinkkini.
Kiteyttäisin onnistuneen perheretkeilyn näin:
- Pidä odotukset realistisina.
- Valitse koiralle ja lapselle sopiva lyhyt reitti.
- Varaa riittävästi aikaa taukoihin ja pakkaa kunnolla evästä ja varavaatteita mukaan.
- Joku retki saattaa päättyä lyhyeen itkupotkuraivareiden iskiessä, mutta joskus onnistuneeseen retkeen vaaditaan vain lyhyt pyrähdys lähimettässä tai meren rannalla. Tai laavulla. Tai vain kotipihalla.



Valitse retki lapsen ja koiran ehdoilla
Retkeä suunnitellessa kannattaa suosiolla unohtaa omat kilometritavoitteet ja miettiä, mikä sopii koko porukalle. Itse kävelemään haluava taapero ei ehkä ihan jaksa monen kilometrin patikkamatkaa. Sama pätee koiraan. Pienelle pennulle, senioreille tai vähän liikkuvalle monen tunnin retki ei ole paras vaihtoehto.
Meän taaperosta parasta retkellä on sammaleen tonkiminen, kukkien poimiminen, kivien kantaminen, eläinten tarkkailu ja kaiken uuden ihmettely. Pienen lapsen kanssa matkanteko on usein paljon tärkeämpi kuin itsessään perille pääseminen, joten paras tapa saada lapsi viihtymään ulkona on antaa hänen tutkia luontoa omassa tahdissaan. Ja pitää lapsen maha täynnä, ettei nälkäkiukku pääse yllättämään.
Olemme huomanneet, että perheretki onnistuu paljon paremmin, kun pysähdymme tutkimaan käpyjä ja muurahaisia sen sijaan, että yrittäisimme väkisin hoppuilla eteenpäin.

Varaa retkeen enemmän aikaa kuin arvioit tarvitsevasi
On vissiin aika universaali ilmiö, että lapset rakastavat laavuja ja nuotiopaikkoja. En voi tarpeeksi painottaa taukojen merkitystä. Retkeillessä on hyvä pitää mieluummin liian usein taukoja kuin liian vähän. Koska itse olen enemmänkin ripeästi pisteestä A pisteeseen B ja takaisin kulkeva patikoija, minulle on ollut haaste muistaa, että koiran ja lapsen kanssa retkeillessä taukoja tarvitaan useammin.
Jos retkeily ei ole vielä kovinkaan tuttu harrastus, ei tarvitse lähteä heti tunturiin tai monen tunnin patikoinnille. Jo pieni seikkailu lähimettässä, omalla pihalla tai puistossa on pienelle ihmisille iso juttu. Aina ei siis tarvi lähteä merta edemmäs kalaan, vaan lähelläkin voi rakentaa yhdessä muistoja. Kiireetön retki lähimettään tai -puistoon voi jäädä lapselle ihanana muistona mieleen.



Ota mukaan kantoreppu tai -rinkka
Pienet jalat kulkevat kaikkea muuta kuin suoraviivaisesti ja nopeasti. Tottahan toki jokainen käpy, sammalmätäs ja muurahainen ansaitsee tutkimisen! Jos pienet jalat väsyvät kesken matkanteon, napero voi levähtää kantorepussa tai -rinkassa ja retki jatkuu ilman väsyitkua. Siksi suosittelen lämpimästi retkeileviä perheitä harkitsemaan kantorepun tai -rinkan ostamista. Meillä lapsi on ihan vastasyntyneestä asti kulkenut ensin kantorepussa, nyt kantorinkassa, aivan arkisilla koiralenkeilläkin (tässä kohtaa en viitsi avata, kuinka paljon hän inhosi vaunuja). Siksi kantoväline on meillä retkeilyssä ehkä tärkein varuste.
Tähän liittyy vielä yksi tärkeä juttu: mieti reittivalintaa myös omasta näkökulmastasi. Kantoreppu tai etenkin kantorinkka tuo monen kilon lisäkuorman, joten valitse sellainen reitti, jonka jaksat kulkea turvallisesti myös lapsi selässä. Varsinkin, jos lapsi sattuu olemaan vähän vauhdikkaampi ja liikkuvaisempi tapaus. Tykkään ihan hirveästi kulkea lapseni kamelina, mutta kannattaa varautua etenkin taaperon kanssa siihen, että lapsen kantamiseen tulee vähän lisäsäpinää etenkin parin vuoden kieppeillä.




Muista koiran hyvinvointi retkellä
Pakkaa reppuun koiralle mukaan säästä riippuen sadeviitta tai fleece. Sääskiaikana koiran kanssa ulkoilu on vähän haastavampaa. Olen harkinnut seeprakuosisen puvun ostamista, sillä se ilmeisesti suojaa koiraa hyvin itikoilta. Helteillä ei missään nimessä kannata lähteä pitkille retkille varsinkaan koiran kanssa, ja etenkin asfalttia kannattaa välttää. Oikein lämpiminä päivinä rajoitamme koiran liikkumista ja tarvittaessa käymme lähinnä uimassa. Viilentävä liivi on ollut ihan näppärä keksintö.
Koiralle tauot ja riittävä vedensaanti ovat hirveän tärkeitä. Muista kiinnipitoaika ja pidä koira aina kytkettynä, myös taukopaikoilla ja huomioi muut retkeilijät. Kaikki eivät pidä koirista, joten hyvä käytös tekee retkestä mukavan kaikille.

Tarkista sää ja pukeudu kerroksittain
En voi liiaksi painottaa, kuinka tärkeää on tarkistaa sää ennen lähtöä ja mieluusti vielä reitin lähtöpisteellä. Etenkin tunturissa sääolosuhteet voivat muuttua todella nopeasti, eikä esimerkiksi ukkosmyrskyn iskiessä ole kiva olla suojattomalla tunturilaella.
Aurinkoisena päivänä lapselle on hyvä ottaa mukaan kunnolla pään suojaava päähine, esimerkiksi lippis tai lierihattu. Myös aurinkolasit on hyvä sujauttaa reppuun mukaan. Sääskiltä ja myös auringolta parhaan suojan muodostavat pitkät hihat ja lahkeet, mutta itse laitan lapselle myös lapsille tarkoitettua aurinkovoidetta.
Kerrospukeutuminen toimii aina. Näin lämpimänä vuodenaikana reppuun kannattaa pakata yksi ylimääräinen vaatekerros sekä lapselle että itselle. Meillä on autossa mukana vielä hoitolaukku, jossa on perheen taaperoimmalle jäsenelle varavaihtovaatteet mukana pienten vaippayllätysten ja sadekuurojen varalta.
Kantorinkkaa kantaessani suosin mahdollisimman hengittäviä materiaaleja, kuten merinovillaa tai teknisiä kerroksia. Villa on kuitenkin materiaalina minusta verraton; se hengittää mutta pitää myös lämpimänä.



Mitä mukaan retkelle?
Taaperolle
- vaihtovaatteet ja sadevaatteet
- riittävästi vettä
- helppoja eväitä, kuten hedelmiä, voileipiä ja valmiit smoothiepussit
- pieni ensiapupakkaus pidemmille retkille
- oma pieni reppu isommalle retkeilijälle
Koiralle
- vettä ja kokoontaitettava juomakuppi
- nameja tai ruokaa
- kakkapusseja
- fleece tai sadetakki viileälle säälle
- pitkä liina tai flexi (muista pitää koira aina kytkettynä)

Perheretkeilyn usein kysytyt kysymykset
Minkä ikäisen lapsen kanssa voi aloittaa retkeilyn?
Meillä lapsi on päässyt mukaan retkillemme jo vauvasta pitäen. Toki olemme menneet alusta asti lapsen ja koiran ehdoilla ja käyneet lähinnä päiväretkillä.
Kuinka pitkä retki sopii taaperolle?
Meillä kaksivuotias on mukana muutaman tunnin päiväretkillä. Hän saa kävellä osan matkasta itse, mutta suurin osa retkistä taittuu vielä kantorinkassa. On hyvin yksilöllistä, kuinka pitkän matkan taapero jaksaa kulkea, mutta 1–4 kilometrin retki riittää hyvin retkeilyyn tutustuvalle pienelle.
Mitä taaperolle kannattaa pakata retkelle?
Kaikkein tärkein varuste: eväät. Ulkoillessa tulee aina nälkä, joten pakkaa riittävästi taaperolle sopivaa evästä mukaan. Esimerkiksi hedelmä, kauraleipä tai vaikka valmis smoothiepussi ovat hyviä retkieväitä. Tietenkin vettä on hyvä ottaa aina retkelle mukaan. Tarkista sääolosuhteet ennen kuin lähdet retkelle lapsen kanssa ja pakkaa tarvittaessa ainakin yksi lämmin vaatekerros tai kuorivaatteet mukaan.
Voiko koiran ottaa mukaan retkelle?
Tarkista reittikohtaiset ohjeet ennen lähtöä. Vaikka useimpiin retkikohteisiin voi ottaa koiran mukaan, on hyvä varmistautua etukäteen, onko rajoituksia. Meillä koira tulee aina mukaan retkillemme ja valitsemme reitin lapsen ja koiran ehdoilla. En esimerkiksi lähtisi oman koirani kanssa Pirunkurun kivikkoon, vaan valitsen tassuille helpommat polut.
Pitääkö olla kantorinkka?
Retkeily ei ole missään nimessä välineurheilua. Oma kokemukseni on kuitenkin kantorinkan suhteen se, että se helpottaa todella paljon retkeilyä. Tai oikeastaan mahdollistaa retkeilyn. Parivuotias ei jaksaisi vielä tunturipatikointia, enkä mie jaksaisi kantaa lastani sylissäni koko matkaa. Meillä pisin onnistunut retki taaperon kävellen kulkemana on ollut noin kilometri, minkä jälkeen lapsi on siirtynyt kantorinkkaan loppumatkaksi.
Siksi meillä kantorinkka on retkeilyn mahdollistaja. Kantorinkat ovat hintavia, mutta olemme löytäneet omamme käytettynä ja säästäneet useamman sadan euron.
Meidän suosikkikohteitamme Tunturi-Lapissa
Meillä on muutama ehdoton lempparipaikka kotiseuduillani ja kotikyläni liepeillä:
- Särkitunturi (Muonio) – helppokulkuinen reitti, laavu matkan varrella ja tunturin laella pieniä lampia.
- Kukastunturi (Äkäslompolo) – helposti saavutettava tunturi, jonne isommat lapset pääsevät vaikka pyörällä.
- Varkaankurun luontopolku on kaunis, rehevä ja monipuolinen. Pitkospuut ovat loistava paikka tasapainoharjoitteluun.
- Kesänkijärven ympäri kulkeva reitti tarjoaa paljon tutkittavaa pienille tutkimusretkeilijöille
Taaperon mielestä paras retki voi suuntautua ihan vaan kotipihalle tai lähimetsään. Me aikuiset välillä teemme asioista liian vaikeita, mutta lapselle yhdessä touhuaminen voi riittää vallan hyvin.


Vastaa