Vanhoja ruukkirakennuksia, alpakoita pieniä putiikkeja, merenrantaa, ravintoloita ja alpakoita keskellä kylää – Mathildedal on Salon Teijossa sijaitseva ihana ja idyllinen ruukkikylä, jossa on todella lämmin ja rento tunnelma. Näppärän kokoinen Mathildedal sopii mainiosti päiväretkikohteeksi sekä lapsen että koiran kanssa liikkuville. Nähtävyyksiä on suhteellisen vähän, mutta minusta parasta tekemistä onkin oikeastaan ihan vain kylällä flaneeraus. Kiireisen arjen vastapainoksi on aika kivaa hiplata kauniita käsitöitä pienissä putiikeissa, ihmetellä alpakoita ja lopuksi istahtaa syömään tai kahville meren lähelle.
Ruukkialueelta löytyy käsityö- ja designliikkeitä ja sesonkiaikoina toimivia pikkupuoteja. Esimerkiksi Ruukin kehräämö valmistaa alpakkakuidusta neuleita, ja Vinttipuodista löytyy paikallista käsityötä, taidetta ja lähiruokavalmisteita (mie haaveilin granolasta, merimies haikaili jostain oudosta syystä lammassäilykkeitä). Itseäni jäi vähän kaivelemaan, etten raaskinut ostaa Aatteen housuja kivijalkaliikkeestä tällä reissulla, mutta ehkä ensi kerralla sitten.
Mathildedalin ruukkialue – vanhoja rakennuksia ja pieniä putiikkeja
Mathildedalin tärkein nähtävyys on oikeastaan koko vanha ruukkikylä kaikessa kauneudessaan. Mathildedalin ruukin historia ulottuu 1800-luvulle; varsinaisen rautaruukin perusti vuonna 1852 Teijon ruukinpatruuna Viktor Zebor Bremer. Sittemmin Hummeldalina tunnettu kylä sai uudeksi nimekseen Mathildedal Bremerin vaimon Ottiliana Mathildan mukaan.
Vaikka nykyään vanhoissa ruukkirakennuksissa toimii ravintoloita, kahviloita ja pieniä putiikkeja, teollisuusmiljöön tunnelma on minusta edelleen justiinsa sopivasti läsnä, eikä aluetta ole siloteltu aivan liian moderniksi. Rosoa ja historiaa saa olla!
Me kiertelimme ruukkialueella ilman sen kummempaa suunnitelmaa (mikä on suuri saavutus kahdelle supersuunnittelijalle) ja piipahdimme matkan varrella fiilispohjalta putiikeissa ja vain nautimme maisemista. Mathildedalissa kannattaakin jättää aikataulu vähän väljäksi. Kylä on pieni, mutta melkein joka kulman takaa löytyy jotain kiehtovaa. Esimerkiksi vanhaan putlauslaitokseen sijoitettu Mathildedalin Ruukkitehtaiden Historianäyttely!
Mathildedal lapsen kanssa
Voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon Mathildedalin ruukkihistoriasta, mutta jos meidän taaperolta kysyttäisiin, mistä hän tykkäsi eniten Mathildedalissa, vastaus tuskin olisi 1800-luvun teollisuusmiljöö. Eikä leikkipuisto. Vaan alpakat. Ja jos nyt rehellisiä ollaan, alpakat kiinnostavat myös aika paljon äitiä – olen blogissasi tainnut kerran jos toisenkin tuoda esiin, kuinka paljon tykkään alpakoista ja laamoista. Kerran merimies joutui pyöräilemään kanssani yli 70 kilometriä, jotta pääsisin käymään paijaamassa laamoja. Kiitos kysymästä, hön halusi kanssani silti naimisiin.
Joka tapuksessa kesäkuukausina Mathildedalin kyläkuvassa näkyy söpöjä alpakoita, joita pääsee katselemaan aivan kylänraitilla. Pienen eläinfanin kanssa alpakoita tuijottaessa meni hetki jos toinenkin, mistä en ole lainkaan pahoillani.
Mathildedalista löytyy muutenkin mukavasti tekemistä lapsiperheille. Kylän leikkipuisto sopii hyvin pienemmille lapsille, ja sen läheltä pääsee myös uimarannalle.
Meidän muotipoliisimme sai ihan ensimmäisen ikioman laukkunsa yhdestä putiikista, ja voi taaperon materialistista onnea!
Mathildedal on koiraystävällinen
Erityisen ilahduttavaa koiranomistajan näkökulmasta oli Mathildedalin ravintoloiden ja kahviloiden koiraystävällisyys. Me söimme Café Mathildedalissa terassilla, mutta koiran kanssa olisi voinut mennä myös Mathildan Marinaan, Bistro Bruketiin, Matildankartanoon sekä Kyläravintola Terhoonkin, jonka pizzat ovat muuten saaneet nimensä kylän koirien mukaan.
Koiran kanssa Mathildedalissa ei siis suinkaan tarvitse tyytyä tylsään ja hätäiseen eväsleipään parkkipaikalla, ja tämä jos mikä nostaa retkikohteen pisteet todella korkealle minun universumissani.
Mitä tehdä Mathildedalissa? Yhdistä ruukkikylään luontoretki
Mathildedalin sijainnissa on vielä yksi aika iso plussa: aivan vieressä sijaitsee Teijon kansallispuisto. Jos ruukkikylässä kiertelyn jälkeen retkiseurueen jösenillä riittää vielä virtaa, voi reissuun yhdistää luontoretken.
Matildanjärven kierros on upea! Pienten lasten kanssa hyvä vaihtoehto voisi esimerkiksi olla noin kilometrin mittainen Muurahaispolku, jonka maasto on helppokulkuista. Koiran kanssa kansallispuistoon voi tietenkin lähteä, mutta koira on luonnonsuojelualueella pidettävä aina kytkettynä.
Käytännön vinkit Mathildedaliin lapsen ja koiran kanssa
Varaa Mathildedaliin useampi tunti. Kylä on pieni, mutta nähtävää riittää. Mathildedal on pieni kylä ja palvelut ovat kävelyetäisyydellä toisistaan, joten autolla ei tarvitse siirtyä kohteesta toiseen. Me jätimme auton Ruukinrannan pysäköintialueelle, josta pääsee helposti kylänraitille.
Tarkista putiikkien ja ravintoloiden aukioloajat. Mathildedal herää eloon etenkin kesäisin, ja osa palveluista onkin saatavilla pitkälti sesonkiluonteisesti.
Alpakat ovat kylässä vain kesäisin. Jos karvaiset kyläläiset ovat retken inspiraatio, tarkista ennen lähtöä, ovatko tyypit varmasti pelipaikalla.
Koiran kanssa ruokapaikan löytäminen on helppoa. Mathildedalissa on useita koiraystävällisiä ravintoloita ja kahviloita, mutta tietenkin kannattaa tarkistaa ravintolakohtaisesti, saako murren ottaa sisälle ravintolaan.
Varaa lapselle aikaa ihan vain tutkimiseen. Mathildedal ei ole kohde, jossa tarvitsee ruksata kohteita loputtoman pitkässä nähtävyyslistassa. Mitä pienemmän retkeilijän kanssa on liikkeellä, sitä varmemmin ihan vaan kiireetön fiilistely riittää. Ja tietenkin alpakat.
Kannattaako Mathildedaliin lähteä päiväretkelle?
Voisin lähteä uudestaan Mathildedaliin vaikka heti huomenna! Vanhassa ruukkikylässä on historiaa ja kauniita rakennuksia, joita me vanhemmat saimme ihailla, ja lapsen mielestä alpakoita olisi voinut ihmetellä kauemminkin. Kylän koiraystävällisyys helpottaa nelijalkaisen kanssa kulkemista.
Kylällä on ihanaa vain kuljeskella, kurkkia puoteihin ja pysähtyä sen mukaan, mikä putiikki tai yksityiskohta sattuu herättämän uteliaisuuden. Ja jos päiväretkeltä kaipaa enemmän tekemistä, aivan vierestä löytyy vielä Teijon kansallispuisto. Meidän seurueemme mielestä Mathildedal sai arvosanaksi kympin – tosin veikkaan, että taaperon arvostelussa alpakat vaikuttaisivat lopputulokseen aika vahvasti.
Vastaa